UkrainApu ja rahankäyttö

Avustusjärjestön toiminnan tarkoitus on tukea avustettavaa kohdetta parhaaksi katsomallaan tavalla. Meidän tapauksessamme avustettava kohde on Ukraina ja parhaaksi katsomamme tapa on toimittaa humanitääristä apua, joka meidän tapauksessa sisältää kaksi toimintamallia: Hankimme avustusmateriaalia saamillamme lahjoitusvaroilla, sekä toimitamme perille saamiamme materiaalilahjoituksia.

Kulut kaikissa vaiheissa pyritään aina minimoimaan: Pyrimme ostamaan lahjoitusmateriaalin parhaaseen mahdolliseen hintaan, minimoimaan logistiikkakustannukset, tukeutumaan mahdollisimman paljon vapaaehtoistyöhön ja esimerkiksi majoittumaan aina edullisissa hotelleissa. Varsinkin lahjoitushankintoja tehdessä toiminta on jatkuvaa tasapainottelua hinnan ja laadun välillä – Ostaako satasella yhdet hyvät kengät, vai kolmet kohtalaiset? Yksinkertainen kysymys, mutta vastaus siihen ei ole enää niin yksinkertainen. Toisinaan yhdet hyvät kengät ovat oikea vastaus, mutta toisinaan tarvitaan volyymia laadun sijaan, koska kohtalaisetkin kengät ovat paremmat kuin ei kenkiä lainkaan. Tietty on olemassa kriittisiä pisteitä molempiin suuntiin, joita ei tule ylittää tai alittaa: Kohtuuttoman kalliit yksittäiset kengät eivät ole tarkoituksenmukainen hankinta, eivätkä myöskään totaalisen surkeat kengät, jotka hajoavat jalkaan jo sovituksen aikana. Tosiasiassa tärkeintä on löytää hyviä tarjouksia hyvistä tuotteista ja ennen kaikkea yhteistyökumppaneita, jotka kykenevät tarjoamaan hankinnoillemme järkeviä hintoja jatkuvasti. Useissa tuotteissa suosimme myös Ukranalaisia tavarantoimittajia kolmesta syystä: Hinta, logistiikka ja kokonaisvaltainen Ukrainan tukeminen. Kun saman tuotteen saa Ukrainasta luotettavasti, hyöty moninkertaistuu, kun logistiikkakustannukset Suomesta jäävät pois ja koko raha menee Ukrainan talouteen.

Erityisesti autoissa on käynnissä jatkuva Jaakobinpaini sen suhteen, minkä hintainen auto on riittävän hyvä ja millä rahalla autoa kannattaa korjata. Tosiasia on se, että FPV dronejen takia autojen käyttöikä on pahimmillaan niin lyhyt, että kymppitonnilla kannattaa ennemmin ostaa kolme halpaa autoa kuin yksi hyvä. Joskus taas halpaakin autoa kannattaa tarvittaessa korjata isollakin rahalla. Jos auto on jo viety Ukrainaan ja viat huomattu vasta perillä tai ne ovat tulleet matkalla – vaihdelaatikkovikaisen vanhan pickupin käyttöarvo on tasan nolla, mutta se kasvaa aivan eri mittaluokkaan, kun auton laatikko uusitaan, vaikka se olisi kallistakin. Jos evakuointiauto pelastaa yhdenkin ihmishengen, se on maksanut kaikki investointinsa takaisin moninkertaisesti.

Miten tarkkaan sitten valvomme muuta rahankäyttöämme? Vastaus on erittäin tarkasti. Seuraavissa kappaleissa avaan mahdollisimman seikkaperäisesti mitä maksamme yhdistyksen varoin ja mitä emme.

1. Polttoaineet

   Sanomattakin selvää, että maksamme yhdistyksen ajoihin kuluneet polttoaineet. Oli sitten kyse kotimaan tavaranoudoista tai Ukrainaan ajamisesta, yhdistys maksaa polttoaineen. Kaikki kuljettajat eivät tätä optiota noudata, vaan maksavat varsinkin kotimaan polttoaineita itse tukimuotona Ukrainalle. Se on kunnioitettava ja hieno teko, mutta ei missään nimessä pakollinen. Polttoainekustannuksia pyrimme minimoimaan esimerkiksi siten, että Ukrainaan lähtevät autot lähtevät Suomesta vajailla tankeilla ja tankataan täyteen vasta Tallinnassa. Säästö ei ole autoa kohden valtava, mutta kun se monin(kymmen) kertaistuu autojen määrän kasvaessa, säästö on jo merkittävä.

2. Majoitukset

   Yhdistys maksaa majoitukset avustusmatkoilla. Jos avustusmatka sijoittuu länsiukrainaan, maksamme kolme hotelliyötä. Jos matka menee maahan syvemmälle, hotelliöiden määrä sovitaan erikseen, mutta koskaan se ei ole liioiteltua, vaan tarpeenmukaista. Kuljettajilla on aina mahdollisuus poiketa sovitusta hotelliöiden määrästä, mutta silloin loput yöt ovat omakustanteisia. Hotellit valitaan järkevän sijainnin ja edullisen hintalapun perusteella.

3. Ruoka

   Lähtökohtaisesti hotelliaamiainen on ainoa ruoka minkä yhdistys maksaa kuljettajille matkalla. Tähän voi muodostua poikkeuksiakin lähinnä kolmessa tilanteessa. 1. Jos reissuun lähtee kuljettaja, jonka taloudellinen tilanne ei salli jatkuvaa ulkona syömistä ja asiasta sovitaan etukäteen, voidaan kättä laittaa yhdistyksen taskuun. Hodarit ja pizzat eivät huoltoasemilla balttiassa, puolassa ja Ukrainassa ihmeitä maksa, mutta kaikilla ei niihinkään ole varaa. 2. Jos reissun yöpymiskustannukset saadaan poikkeuksellisen pieniksi, osan kertyneestä säästöstä voidaan käyttää kuljettajien ruokailuihin. Tämä on hyvä lisämotivaattori katsomaan yöpymiset entistäkin edullisemmin. Viimeisin Ukrainan matka, jossa allekirjoittanut oli, kustansi viikon ajalta yöpymisten osalta ympäripyöreät 0€, joten hyvällä omatunnolla söimme kerran päivään yhdistyksen varoin, ihan jo siitä syystä, että nollan euron hintaisiin majoituksiin ei tuppaa kuulumaan hotelliaamiaista. 3. Kun käymme Ukrainassa syömässä sotilaiden kanssa, pyrimme maksamaan laskun heidän puolestaan.

4. Alkoholi

   Reissut eivät ole läträämistä, vaan avustamista varten. Jos joku haluaa ottaa ruokaoluen, so not. Mutta tekee sen omaan, eikä yhdistyksen piikkiin.

5. Paluumatkat

   Paluumatka järjestetään aina yhdistyksen kustannuksilla ja keinoja on kaksi: Joko autolla tai lentämällä. Toteutustapa valitaan aina kuljettajien määrän ja tilanteen mukaan. Molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa, eikä yksiselitteistä oikeaa ratkaisua ole. Autolla palaaminen kestää pidempään ja kustannuksia tulee polttoaineen lisäksi lauttamaksusta sekä yhdestä hotelliyöstä enemmän kuin lentämällä. Lentämällä puolestaan rajalle ja rajalta lentokentälle pääseminen vie enemmän aikaa ja rahaa, eivätkä lentoliputkaan ole halpoja. Mutta sanomattakin selvää, että käytämme aina edullisimpia saatavilla olevia lippuja. Tässä kohtaa Kapteeni nostaa käden pystyyn virheen merkiksi: Kerran Ukrainasta palatessa kotiinpaluu henkilökohtaisista syistä tuli yllättävän pian eteen ja täysin force majure tyyppisesti. Paluupäivälle ei enää ollut mitään muita lentolippuja Puolasta suomeen kuin Finnairin Business, joten jouduimme ottamaan sen. Sen kertainen lento maksoi 406,85€ normaalin noin 150€ sijaan. Tälle päätökselle saatiin koko yhdistyksen tuki taakseen. Vaikka säälitti ja säälittää edelleen, että noin 250€ yhdistyksen myyntituottoja meni hukkaan, se myös toimii lisämotivaattorina tehdä asioita entistäkin enemmän, korvataksemme tämä rahallinen menetys Ukrainalle.

6. Henkilömäärä avustusmatkoilla

   Maksamme matkakustannukset yhdelle kuljettajalle / auto. Tämä tarkoittaa sitä, että jos joskus auton kyytiin lähtee toinen henkilö (erittäin harvinaista, koska usein toinen etupenkkikin on täynnä tavaraa), maksaa hän omat yöpymisensä itse.

7. Tilavuokrat

   Maksamme tilavuokraa tällä hetkellä 450€ /kk. Tila on loppunut jo aikaa sitten ja tarvitsisimme yhä lisää, mutta kustannusten nostaminen ei ole mielekästä joten pyrimme selviämään kiukulla ja väkisin nykyisissä tiloissa.

8. Sakot

   Vaikka pyrkimys on noudattaa tieliikennelakia koko avustusmatkan läpi, on varsikin Puolassa nopeusvalvontakameroita osattu piilottaa niin hyvin ja sellaisille alueille, että sakkoja tulee lähes joka matkalta. Ylinopeussakot ovat aina kuljettajan omalla vastuulla ja joskus onkin ollut melkoinen selvittely siinä, kuka autoa on sakkojen aikaan ajanut. Kahdesti olemme maksaneet kuljettajan sakot, kun kyseinen kuljettaja on ollut sotilas. Toiset sakot olivat 20€ ja toiset 40€. Pieni raha yhdistykselle, mutta iso raha pienipalkkaiselle sotilaalle, joka saa tuolla rahalla useamman päivän ruoat. Toki silti, tämä toimintamalli ei tule tavaksi. Auton puutteisiin, varsinkin nastarenkaisiin liittyvät sakot ovat tietoinen riski, jonka yhdistys tarvittaessa maksaa. Jos autossa on talvella alla hyvät nastarenkaat, on kannattavampaa ajaa niillä perille ja maksaa Puolassa 20€ sakot, kuin vaihtaa ne Suomessa kitkoihin.

   Olemme kerran myös saaneet Puolan tullissa sakot virheestä tullipapereissa. Matkanjohtajana silloin toiminut Kapteeni katsoi virheen olevan yhdistyksen. Emme aluksi meinneet edes päästä maahan, mutta uusien papereiden ja 150€ tullisakon jälkeen pääsimme viemään avustuskuorman perille. Tämä sakko meni yhdistyksen piikkiin.

Loppuyhteenveto

Ainoa tavoitteemme on auttaa Ukrainaa mahdollisimman tehokkaasti. Eli myöskin pyrimme minimoimaan kaikki kulut, jotta voisimme auttaa Ukrainaa yhä enemmän. ”Bang for the buck” on ajatusmalli joka ohjaa meitä niin hankintojen kustannustehokkuutta maksimoidessa, että sivukuluja minimoidessa. Kuluvan vuoden 2025 räjähdysmäisen kasvun myötä joudumme hankkimaan maksullisen tilitoimiston hoitamaan kuittirumbamme, mutta sekin on vain ns. pakollinen paha, joka mahdollistaa toimintamme myös tulevaisuudessa. Ja vaikka pyrimme minimoimaan sivukulut, voin sanoa rehellisesti, että emme aina siihen pysty. Joskus tulee eteen force majure, kuten aiemmin mainittu yksittäinen businessluokan lentolippu, tai ”armo oikeudesta” tilanne, kuten sotilaiden 20 ja 40€ ylinopeussakot, jolloin toiminnan jatkuvuuden kannalta on järkevämpää käyttää pieni ylimääräinen rahasumma tilanteen oikaisuun, kuin jättää se yksittäisen henkilön murheeksi ja jatkossa jäädä ilman hänen apuaan.